Kesä tuli, kesä jatkui..... ja se jatkui ja se jatkuu edelleen :)

Tuntuu että kesän alkamisesta olisi täällä jo ikuisuus, mutta siitä huolimatta edelleenkin hikoilemme +30 asteen helteessä. Jotenkin tuntuu hassulta se, että suomalaiset koululaiset palaavat jo kouluihinsa kun täällä perheiden kesälomat vasta alkavat. Ja kesälomia tosiaankin vietetään mahdollisimman paljon lasten kanssa, koska todella moni kauppa laittaa ovensa kokonaan kiinni kuukaudeksi elokuussa ja koko henkilökunta lähtee samaan aikaan kesälomalle. (silloin, kun lapsillakin on loma) Ilmeisesti kaupoilla on täällä siihen varaa? Sama tuntuu pätevän, oli sitten apteekki tai vakuutusyhtiö....

Oletteko muuten nähneet kun kaksi etanaa parittelee? Siinä on kuulkaa sähinää ja säihkettä! Roikutaan yhteisen "limaköyden" varassa ja kietoudutaan toisiinsa spiraalin lailla.....Toni "luontokuvaaja" on ollut taas vauhdissa :)

Kesä on ollut kuuma ja kuiva, kasteluhommia on ollut aikalailla.(Kauhulla vesilaskua odotellessa)....

Uima-allas on ollut kovassa käytössä. +38 asteen helteiden aikaan tuntui, että 15 min. välein oli pakko käydä uimassa, muuten iski ahdistus. Meitä tosin pidetään täällä paikallisten keskuudessa hieman "hulluina suomalaisina" kun alamme käyttää uima-allasta jo huhtikuussa ja käytämme sitä aina tuonne lokakuulle saakka. Ranskalainen, tahi täällä asuva englantilainen ei astu varpaallaankaan altaaseen jos vesi on alle +25 astetta! Meille +17 on jo ihan ok lämpö kuumana kesäpäivänä.

Tänä keväänä laitoimme kasvimaan ja kokeilumielessä kaikenlaisia erilaisia kasviksia sinne kasvamaan. Suuri paikallinen herkkumme täällä on verkkomeloni, jota täällä paljon viljellään. Niitä istutimmekin reilusti, noin parikymmentä tainta. Kasvimaa säästyi hyvin "kutsumattomilta vierailta", johtunee varmaankin meidän koirista, jotka aika aktiivisesti vartioivat tonttia. Jänikset ja kauriit tuntuvat pysyvän poissa kasvimaaltamme, hiiri- ja myyräkanta pysyy myös kurissa. Käärmeet ovat myös päässeet hengestään meidän "metsien kuningas" Elmerin toimesta. Nyt loppukesästä ei itseasiassa ole näkynyt enää yhtään käärmettä!  Tosin tappolistalle joutuu valitettavasti myös ei toivottuja saaliita.....Yksi todella kaunis limen vihreä lisko toimitettiin myös tuonelaan tuossa alkukesästä....:(  Onneksi siiliä Elmeri ei ehdi saada hengiltä ennen kuin me ehdimme hätiin, sen verran tiiviiksi piikkipalloksi se kääriytyy. Mutta niinhän se on, on tai off. 

Mutta joku pieni herkkusuu oli kuitenkin käynyt maiskuttamassa melonimme pikku hampaillaan sisäpuolelta ontoksi pienen reiän kautta. Jänis se ei voinut olla (sen pää ei niin pienestä reiästä mene), hiiri/myyrä se ei voinut olla, koska hampaanjäljet olivat liian isot niiden jättämiksi. Kunnes meillä välähti! Meillä on ympärillä tammipuumetsikkö ja sitämyöten paljon tammenterhoja ja paljon oravia. Oraville meidän koirat eivät pysty mitään, kun evät vielä (huom vielä) osaa kiivetä puuhun. Joten melonimme on tainnut maistua pihamme oraville. Noh, eipä siinä mitään, ensi vuonna ei siis meloneita, ostetaan ne sitten torilta, aidat kun eivät näitä herkkusuita pidättele, enkä toisaalta halua mitään barrikaadeja rakentaakaan kasvimaan ympärille. Muut vihannekset eivät ole oraville maistuneet :)

Chilipaprikoita oli tietty pakko saada myös. Näitä meillä kuluu ruuanlaitossa melkein ruokalajissa kuin ruokalajissa :)......Itseasiassa, en kyllä nyt keksi yhtään ruokalajia mihin se ei sopisi???

Terttutomaatit ovat täällä myös mielettömän maukkaita, niin kirsikka-, kuin normaalikokoisena versiona. Luumutomaatit ovat myös menestyneet hyvin. Ja kaikki tämä kasvaa avomaalla, ilman kasvusäkkejä, ilman seinustaa, ilman kasvihuonetta tai muoveja! Senkus tökkäät maahan ja muistat vaan kastella! No ehkä tukikeppi kannattaa laittaa.... ;)

Kurkkua tarvitaan toki myös!

Ja mitä näistä puutarhahommista tulisikaan ilman parhaita puutarha-apulaisia. Kaikkien hiirien ja myyrien kauhuja, omia Parsoneita :) (Huomaa, turpa ruvella myyrästämisestä, Elkku on kunnon työkoira! :)

Aprikoosi kypsyttää hedelmiään

Ikkunoille laitoin tänä vuonna riippapelargoniaa, selviää melko hyvin, vaikkakin etelä seinusta on melko paahteinen.

Ja mitä olisikaan kesä ilman ruusuja.....

Tämä on aivan uusi upea ruusulajike jonka löysin. (Huvittavaa sinänsä, bongasin sen paikallisen Intersportin pihalta). Kukkii todella runsaasti koko kesän, (sitämukaa kun kukkineet kukat leikkaa pois) Terve lajike ja kukka kestää tuulta, sadetta, eikä kirvatkaan ole olleet kiusana. Mielestäni ruusu on kyllä kauniimpi kuin nimensä mitä se kantaa, nimittäin se on "Jubilee of Prince de Monaco" ;)

Kukka on hieman eri värinen kukinnan eri vaiheessa.

Persikkapuun satoa

Pelargonia on täällä varma valinta kesäkukaksi. Se kestää paksuine nahkeine lehtineen hyvin heinä-elokuun polttavan paahteen.

Yess! Vihdoinkin! Ensimmäinen kerta kun minun aikanani yksi tontin lukuisista kuningasliljoista teki tämän mahtavan kukkavartensa. Osansa lienee sillä että vieressä ollut varjostava sireeni kaadettiin pois. Tämä mahtava lilja kukkii parhaillaan kaksi kertaa vuodessa ja tuo kukkavarsi voi kohota jopa 2m korkeuteen! Itseasiassa kun muutimme tänne, niin en tajunnut niiden edes olevan kuningasliljoja, vaan luulin niiden olevan jukkapalmuja.....

Nyt on ensimmäiset jalohortensiat istutettu myös puutarhaan. Nämä leveysasteet tuntuvat olevat juuri otolliset näille upeille hortensioille, jotka kasvavat täällä valtavan kokoisiksi ja kukkivat todella upeasti ja runsaasti. Ihailin näitä aina Ranskan matkoillani ja ajattelin että sitten kun minulla on täällä oma piha niin noita haluan ehdottomasti!!!

Palmuja olemme istuttaneet lisää, nyt kun siihen on mahdollisuus. Ja todellakin, ne eivät ole täällä hinnalla pilatut! Tämän kokoiset palmut maksavat täällä 79€!

Sanomattakin kai selvää, ruusuissa pinkki on lempivärini :)

Olemme myös aloittaneet pienimuotoisen Chambres D'Hotes, B&B toiminnan, ja tässä viimeisin makuuhuone, "Chambre Rouge" joka on valmistunut matkailijoiden käyttöön. Huoneessa on oma kylpyhuone ja wc. Halutessaan meiltä saa myös aamupalan ja illallisen. Onhan meidän Toni oikein koulutukseltaankin ravintolakokki :)

Polkupyörät, yli 100-vuotias suomalainen söötti puulämmitteinen sauna sekä uima-allas ovat myös yöpyjien vapaasti käytettävissä.

Tällä hetkellä meillä on myös toinen vierashuone, jossa myös oma suihku ja wc, sekä oma uloskäynti suoraan terassille sekä huikeat maisemat.

Halukkaille voimme järjestää opastettuja brocante-tori ostoskierroksia, viinitilakierroksia, ratsastusta, retken Carcassonnen kuuluisaan linnakaupunkiin, patikointia Pyreneillä tai mitä ikinä matkailija keksii toivoa, me järjestämme :) Älä siis anna kielimuurin enää olla matkustamisen esteenä tähän kuvankauniiseen maahan! Toulousen lentokentältä on meille vain 45min ajomatka :)

Bienvenue!

Ah, tervetuloa ihana kesä!

Noniin, nyt on ensimmäinen talvi vietetty täällä Maubecissa, eikä me ainakaan jäädytty!! :) Itseasiassa talvi oli aika leuto, luntakaan emme tänä talvena saaneet ollenkaan, kuten viime talvena. Ei ole tosin mulle väliksikään, voin mennä Pyreneille jos tulee lunta ikävä! Ja ihan riittävästi tuota tuli nähtyä maaliskuussa kun poikkesimme Suomessa parin viikon ajan. Kinokset oli ihan tajuttomat vielä ja lisää tuli niin maan per.... Kyllä siinä kun autolla ajoin täydessä lumipyryssä Mutalan pikkuteitä EI nelivetoisella autolla niin kieltämättä suupielestä livahti pari kirosanaa...

Kun sitten pääsimme takaisin kotiin, jolta tämä todellakin jo tuntuu, niin aamulla herätessäni olin NIIN onnellinen, että olin takaisin Ranskassa.

Niin kai sitä sitten tottuu erilaisiin olosuhteisiin, mutta miksi en koskaan tottunut Suomen talveen? Aina se piti kestää hammasta purren.

Joulu- ja tammikuu olivat täälläkin niitä ikäväkelisiä kuukausia. Näihin aikoihin tämä maaseutu vaikuttaa aivan autiolta, koska Ranskalaiset eivät todellakaan astu talostaan ulos jos sataa tai on huono keli, ei, jos ei ole aivan pakko! Linnoittaudutaan sisälle ja laitetaan ikkunaluukut tiiviisti kiinni.

Sen verran on täälläkin tuota päivän pituuden vaihtelua, että joulu-tammikuussa kun aurinko laski jo n. kuuden aikaan, niin tuntui loputtomalta tuo ilta ennenkuin pääsee nukkumaan. Kyllä se ihmisen kroppa on luotu niin, että se väsyy kun tulee pimeää ja herää kun tulee valoisaa, niinhän sen kuuluukin mennä. Mutta onneksi tuo jakso mikä Suomessa oli itselleni todella vaikeaa, on täällä huomattavasti lyhyempi. Sen kestää vaikka päällä seisten!

 

Ennen joulua saimme myös "perheenlisäystä", kun laumaamme tuli uusi Parson. Hän on Amélie (Finnish Connection Of Jack and Co). Äiti on ranskalainen (alunperin saksasta) Rednock Believe in Me ja isä suomalainen, Siirin velipuoli, ystäviemme huippu-uros Suomesta, Miselin Maxfactor.

Amélie on sopeutunut laumaamme täydellisesti ja se on täyttänyt juuri sen paikan, jota toivoimmekin. Tuosta meidän Elmeristä kun on tullut sellainen metsästyshullu äijä, niin se ei oikein enää leikkinyt Siirin kanssa. Toivoimme Siirille siis leikkikaveria ja sen Siiri kyllä sai :) Tytöt ovat todella läheisiä ja leikkivät yhdessä päivät pitkät. Syödä mutustavat samaa purukeppiä, toinen toisesta päästä ja toinen toisesta.

Nyt odottelemme että Siirille alkaisi juoksut, koska haluamme Parson vauvoja!

Taas oli lehmän, ponin ja aasin laidunlaakso tiukassa narsisseja. Niin kaunista....

 

Kun on siestan aika, niin silloin Ranskassa otetaan pienet nokoset, paikassa kun paikassa....

Tonin ottama taidekuva, joka huokuu niin ranskalaisuutta....

Terassikausi on alkanut :)

Kansalaisvelvollisuutemme kävimme täyttämässä Toulousessa, jossa äänestimme Suomen vaaleissa.

Oma pieni Suomen-niememme, Suomalainen sauna, terassi ja koivu ovat paikoillaan :) Siiri on meidän perheen ahkerin saunoja. Jos joku on menossa saunalle päinkin, se pinkoo heti saunan ovelle odottelemaan ja suoraan ylimmille lauteille nautiskelemaan. Siiri pitää oikein houkutella saunasta pois. Aivan sama piirre oli jo edesmenneessä Saimi koirassamme.

 Amélie puoli-suomalaisena nauttii myös löylyistä lauteilla. Elmeri sitten kyttää lauteiden alla ettei vaan sattumalta joku hiiri pyrkisi saunaan, niin hän voi sen sitten "listiä".

Carcassonnen linnan upea kirkko

Että kyllä meillä täällä myös suomalaista tunnelmaa löytyy ;) Koivusta on täällä sellainen sanonta, että niitä pitää aina istuttaa kolme kolmion asetelmaan. Se tuo kuulemma onnea?

Tulppaanien kukinta-aika on täällä jo ohi ja ruusut aloittavat juuri kukintaansa. Ahkerasti olen myös istuttanut uusia ruusuja kun ne viihtyvät täällä niin hyvin. Samoin olen hakenut puutarhaan sellaisia uusia pensaita ja kukkia, joihin olen vuoden aikana ihastunut. Vuosi sitten puutarhakaupasta ostaminen olisi ollut ihan arpapeliä. Nyt jo tietää mitä ostaa ja hakee. Valinnanvaraa todellakin on! Niin monet kerrat kun olen yrittänyt jalokärhöä Suomessa kasvattaa siinä onnistumatta, niin nyt minulla on niitä kolme, ja kaikki nousevat reippaasti kukkapenkistä ja aloittelevat valtavien kukkiensa aukomista. Kyllä puutarhanhoito on NIIN palkitsevaa!

Kyllä se syksy Maubecin seudullekin saapuu...

 Maubec syksyllä 2010

Kesä alkaa vaihtumaan pikkuhiljaa syksyyn myös täällä Maubecissa. Puista alkaa tippua lehdet ja vastoin luulojani, myös täällä on todella kaunis ruska. Viimeinen viikko on tosin ollut todella lämmin, yli 20 astetta ja aurinkoista. Se on kuulemma normali ilmiö täällä ja maanviljelijät puhuvatkin keväästä syksyn keskellä. On kuulemma tarkkaa, että syyskylvöt tehdään ennen tätä, muuten on liian myöhässä.

Jotenkin oli hölmistynyt olo kun ajatteli, että nyt on marraskuu ja "tälläsi" päälle kun oli ulos lähdössä ja huomasikin sitten, että täällä on ihan T-paitakeli. Marraskuussa! I like it!
Ennen Ranskaan muuttamista marraskuu oli mun inhokki kuukausi. Ei enää :)

Viiniköynnökset Heraultin maakunnassa

Peltojen sato on korjattu talteen ja uusi sato on jo kylvetty. Meidän pelloilta (siis naapurin) korjattiin auringonkukkasato ja tilalle kylvettiin jotain syysviljaa, joka alkaa nyt vihertää ihanasti. Ei siis tarvitse katsella mustaa kyntöpeltoa talven ajan.
Olemme tustustuneet jo maanviljelijöihin meidän talon ympärillä ja ovat kyllä niin mukavia setiä. Puhua pulputtavat meille vaikka mitä vaikka emme kaikkea ymmärräkään.

Eräänä päivänä myös ihmettelin, mitä kukkia tuolta pihan reunalta nousee ja syklaamejahan ne olivat. Niitä on täällä todella paljon. Se on hauskan näköinen kun se on ihan miniversio siitä mitä kaupoissa myydään. Ihana.

Pihallamme komeilee nyt Tonin kotikonnuilta tuotu 1800-luvun savusauna

Olemme saaneet pihallemme myös kunnon suomalaisen saunan! 1800-luvulta peräisin oleva pikkiriikkinen vanha suvun hirsisavusauna, matkasi palasina rahdittajamme kyydissä Suomesta Ranskaan. Sauna on jo pystyssä, mutta muutamia asennuksia vielä pitää tehdä ennenkuin se saadaan kuumaksi. Mikäs suomalainen se semmonen on jolla ei saunaa ole??? No ei mikään! Olemme me tosin saaneet huvittuneita reaktioita projektiimme, hullujahan me vähän ollaan. No niinhän me suomalaiset vähän ollaan! :)

Muutama viikko sitten kävimme ensimmäistä kertaa Pyreneillä ja aivan varmasti se ei jäänyt viimeiseksi. Pyreneillä on aivan mielettömän kaunista!

Villihevosia Pyreneillä. Tai ainakin ne taivalsivat aivan vapaina siellä!

En ole aivan varma mutta uskoisin tämän kukan olevan sahramin kukka. Olen ainakin kuullut kevätsahramista, mutta nämä olivat täydessä kukassa muutama viikko sitten ja niitä oli noilla vuorien nummilla aivan pilvin pimein. Onko tämä siis syyssahrami? Vastaa ken tietää.

Eilen olimme Maubecin kylässä yhteisessä kyläjuhlassa. Siellä järjestettiin niinsanottu "gastronomia ilta". Idea on siis vähän kuin nyyttärit, niin, että jokainen valmistaa jotain omaa bravuuriaan, suolaista tai makeaa ja sitten ruoat tuotiin yhteiseen pitopöytään ja ei muuta kun syömään. Voisi kuvitella että tuollaisen pikkukylän porukka olisi hieman ihmeissään ja varautunut meitä kohtaan, mutta ei. Meidät otettiin avosylin vastaan ja suomesta oltiin kovin kovin kiinnostuneita. Toni teki ruuaksi omaa bravuuriaan, Intialaista chicken Madrasia. Pelkäsimme ensin että kylän mummot tukehtuu kun madras on kuitenkin melko tulista. Mutta ei, kuppi tyhjeni niin että heilahti ja kehuja tuli että hyvää oli. Mikäs sen parempi kiitos kokille kuin se?

 

Maubec, Tarn-et-Garonne

Tuossa tapahtumassa kuulimme myös kylän historiasta ja selvisi, että Maubecin kylän historia on peräti 1200-luvulta lähtöisin. Surullisiakin tapahtumia kylään mahtuu, kun noin 400 vuotta sitten protestantit ja katoliset sotivat keskenään. Lähikylässä Mauvezinissä oli protestantteja ja Maubecissa katolisia. Maubecin kylän ympärillähän on korkeat muurit ja kylä pysyikin pitkään turvassa. Jossain vaiheessa protestantit saivat tehtyä reiän kirkon seinän läpi ja tulivat siitä sisään. Kuulemma silloin kaikki kyläläiset, naiset, lapset ja miehet tapettiin. Että uskonnon takia sitä on sodittu ennen, mutta sama menohan jatkuu nykyäänkin maailmassa. Onneksi ei kuitenkaan täällä.

 

Pyreneet Carcassonne kohdalta kuvattuna

 

Linna Heraultin maakunnassa

 

Syksyiset viinipellot Heraultin maakunnassa

Meillä oli myös kyläläisten kanssa puhetta siitä, kuinka erilaisia ranskalaiset ovat eripuolilla ranskaa. Ainakin me olemme huomanneet että juuri tällä alueella, Gers ja Tarn-et-Garonnen alueella ihmiset ovat todella iloisia ja ystävällisä. Kun Ranskan itärannikkoa mennään taas alaspäin Perpignaniin päin, siellä asuvat ranskan "karjalaiset", eli ihmiset siellä ovat kuulemma kovia puhumaan. Mutta erittäin yleistä oli se, että Pariisilaisista ei pidetä, ainakaan Etelä-Ranskan alueella. On se jännä, kuinka mekin ulkopuolisina olemme nämä asiat jo huomanneet.
Viikko sitten olin itse työn puolesta Pariisissa messuilla ja päivän messuilla kävelemisen ansiosta jalat olivat aivan turtana. Hotellilleni oli matkaa muutama kilometri ja kun hyppäsin taksiin ja kerroin hotellin osoitteen, niin kuski sanoi, että etkö voi kävellä, se on ihan tässä lähellä? Sanoin että EN, jalkoihin sattuu jo niin paljon, kiitos haluan taksikyydin. Noh, perille päästyään kuski otti rahat, ei sanonut kiitosta eikä näkemiin eikä mitään. Poistuin kyydistä ja toivotin hyvää illan jatkoa!!!